Lunastus Ja Ennalleenasettaminen

 9 Yhdeksä Luku.

Lunnaat Ja Kohdalleen- (Ennalleen-) Asettaminen.

– Kohdalleen-(ennalleen-)asettaminen taattu
   luunnaiden kautta. 
– Meille on lunnaiden kautta taattu ainoastaan koetus,
   mutta ei iankaikkista elämää. 
– Koetiksesta johtuvat ehdot ja etuudet. 
– Kristuksen uhri välttämätön. 
– Kuinka yhden kuolema voi lunastaa ja lunasti suvun.
– Usko ja työt edelleen välttämättömät. 
– Tahallisen synnin palkka on varma. 
– Onko maan päällä tilaa herätetyille miljoonille? 
– Kohdalleen-(ennalleen-) asettaminen kehityksen
   vastakohtana.

     Apostolien ja profeettain ennustaman ennalleenasettamisen täytyy seurata lunastusta oikeudenmukaisena ja järkevänä johtopäätöksenä. Jumalan lunastustoimenpiteen mukaisesti täytyy koko ihmissuvun, ellei se tahallaan vastusta suuren Lunastajan pelastamiskykyä, tulla vapautetuksi alkuperäisestä rangaistuksestaan, »katoavaisuuden orjuudesta», kuolemasta, muuten ei lunastus koske kaikkia.

     Se on: Herramme kuoleman ja ylösnousemuksen tarkoitus ei ollut ainoastaan se, että hän siunaisi, hallitsisi ja ennalleenasettaisi ne koko ihmiskunnan henkilöt, jotka elävät, vaan että hänellä olisi oikeus eli täysi valta kuolleisiin yhtä hyvin kuin eläviinkin, ja että hän siten takaisi toiselle niin hyvin kuin toisellekin Lunastuksestaan johtuvat edut ^I ).  

     Hän »antoi itsensä lunnaiksi [vastaavaksi hinnaksi] kaikkien edestä», jotta hän voisi siunata kaikki sekä antaa jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen koetuksen elämän saamiseksi. Jos hyväksytään se, että hän antoi »lunnaat kaikkien edestä», niin on mahdotonta väittää, että kuitenkin ainoastaan kourallinen lunastettuja koskaan hyötyisi siitä, sillä se merkitsisi sitä, että joko Jumala hyväksyi lunastushinnan ja sitten väärin kieltäytyi antamasta lunastetuille vapautta, tai myös, että Herra oli lunastettuaan kaikki joko kykenemätön tai haluton toimeenpanemaan alkuperäistä rakkaudellista aikomustaan. 

     Jumalan suunnitelmien muuttumattomuus samoinkuin Jumalan oikeuden ja rakkauden täydellisyyskin vastustaa sellaista ajatusta ja vakuuttaa meille, että se alkuperäinen ja rakkaudellinen suunnitelma, jonka perustuksena oli »lunnaat kaikkien edestä», toimeenpannaan täydelleen Jumalan »oikealla ajalla», ja se tuo mukanaan ne siunaukset, jotka johtuvat aadamlaisessa kadotustuomiossa menetettyjen etujen ennalleenasettamisesta, sekä mahdollisuuden palata Jumalan lasten vapauksiin ja oikeuksiin, sellaisina, jollaisia ne olivat ennen syntiä ja kirousta.

Prior experience with evil will be a great advantage during the new trial.

     Suvun ensimmäinen koetus, joka johti alussa annettujen siunausten menettämiseen, on todellakin koitunut siunaukseksi sen lunastuksen perustuksella, jonka Jumala valmisti. Mutta se seikka, että ihmiset ovat lunastetut ensimmäisestä rangaistuksesta, ei mitenkään takaa sitä, etteivätkö he, kun kutakin kohdastaan koetellaan iankaikkisen elämän antamiseksi heille, voisi laiminlyödä kuuliaisuuden osoittamista, mikä on välttämätön iankaikkisen elämän saavuttamiseksi. 

     Nykyisen kokemuksen perustuksella synnistä ja sen katkerasta seurauksesta on ihminen saanut täydellisen varoituksen, ja kun lunastuksen perustuksella myönnetään ihmiselle uusi henkilökohtainen koetus hänen valvontansa alaisena, joka niin rakasti ihmistä, että antoi elämänsä ihmisen puolesta, ja jonka tahto on, ettei kukaan hukkuisi, vaan että kaikki kääntyisivät Jumalan puoleen ja eläisivät, niin voimme olla varmat, että ainoastaan tahallisesti tottelemattomat saavat toiseen koetukseen yhdistetyn rangaistuksen. 

     Tämä rangaistus on toinen kuolema, josta ei ole mitään lunastusta, mitään vapautusta, koska ei olisi mitään syytä lunastaa jälleen kadotettuja ja koetella heitä uudelleen. Kaikki ovat täysin nähneet ja kokeneet sekä hyvän että pahan, kaikki ovat tulleet Jumalan hyvyyden ja rakkauden todistajiksi, ja he ovat tuntennet sitä; kaikilla on ollu täydellinen, puolueeton henkilökohtainen koetus elämän saavuttamiseksi mitä suotuisimpien olosuhteiden vallitessa. 

     Enempää ei voisi pyytää, eikä enempää myönnetäkään. Tämä koetus ratkaisee iankaikkisesti, kutka olisivat vanhurskaita ja pyhiä tuhannessakin koetuksessa, ja se ratkaisee myöskin, kutka yhä edelleen olisivat väärintekijöitä, epäpyhiä ja saastaisia, vaikka tuhatkin koetusta tulisi.

The Adamic trial - "As in Adam all die, so in Christ shall all be made alive."
I Corinthians 15:22

     Se sanoo yhä edelleen: »Se sielu, joka syntiä tekee, on kuoleva», ja ihmisen tila ei ole suotuisampi, mitä ympäristöön tulee, kuin ehdot ja ympäristö Eedenissäkään; mutta suurena erona on lisääntynyt tieto. Kokemus pahasta verrattuna kokemukseen hyvästä, jonka jokainen saa tulevan ajan koetuksessa, on se etu, jonka perustuksella toisen koetuksen tulos eroaa niin suuresti ensimmäisen tuloksesta, ja jota varten Jumalan viisaus ja rakkaus valmisti »lunnaat kaikkien edestä» ja siten takasi kaikille uuden koetuksen siunauksen. 

     Ei voi ajatella suotuisampaa koetusta, suotuisampaa lakia, suotuisanipia ehtoja tai olosuhteita missään muodossa, mitkä johtaisivat vielä tuhatvuotiskauden jälkeen lunastamaan tai koettelemaan uudelleen ketään.

     Muutamat ovat tulleet tähän maailmaan niin heikkoina ja turmeltuneina, että tämän maailman jumala Saatana sokaisee heidät helposti, ja heidän ympärillään vaaniva synti saa heidät ansoihinsa; ja kaikki ovat enemmän tai vähemmän tämän vaikutuksen alaisia, niin että silloinkin, kun he tahtovat tehdä hyvää, on paha, ympäristön j.n.e. perustuksella käsillä ja vaikuttamassa, ja se hyvä, jota he tahtovat tehdä, on melkein mahdottomuus, samalla kun se paha, jota he eivät tahdo tehdä, tuskin on vältettävissä.

     Siten onkin ainoastaan tämä pieni joukko, Seurakunta, kutsuttu ja koeteltu ennakolta siinä erikoisessa tarkoituksessa, että se toimisi yhdessä Jumalan kanssa maailman siunaamiseksi – että se olisi nyt todistajana ja hallitsisi, siunaisi ja tuomitsisi maailmaa sen koetuskautena – ja tämä joukko saa nauttia nyt jossain määrin lunastuksesta johtuvia etuja eli tulla nyt koetelluksi saadakseen iankaikkisen elämän. 

     Näille harvoille lasketaan (ja he vastaanottavat uskon kautta) kaikki ne ennalleenasettam- issiunaukset, jotka maailmalle suodaan tulevana aikakautena. Vaikka he eivät olekaan täydellisiä eivätkä ole ennalleenasetetut Aadamin alkuperäiseen tilaan, niin menetellään heidän suhteensa kuitenkin siten, että ero hyvitetään. Uskon kautta Kristukseen heidät lasketaan täydellisiksi, ja he ovat sentähden ennalleenasetetut täydellisyyteen ja Jumalan suosioon, ikäänkuin he eivät enää olisikaan syntisiä. 

     Heidän epätäydellisyyksiään ja välttämättömiä heikkouksiaan, joita lunastus vastaa, ei enää lasketa heille, vaan ne peitetään Lunastajan täydellisyydellä. Tästä seuraa, että Seurakunnan koetus sen lasketun aseman perustuksella Kristuksessa on yhtä puolueeton kuin maailmankin koetus sen koetuskautena. Koko maailma saatetaan täyteen totuuden tuntoon, ja siinä määrin kuin kukin omaksuu sen määräykset ja ehdot, ei häntä enää pidetä syntisenä, vaan lapsena, jolle kaikki ennalleenasettamissiunaukset ovat aiotut.

     Toinen ero näiden molempien koetusten välillä on tulevan aikakauden suotuisemmissa olosuhteissa, kun niitä verrataan nykyisiin, koska silloin yhteiskunta, hallitus j.n.e. suosivat vanhurskautta, palkitsevat uskollisuuden ja kuuliaisuuden ja rankaisevat syntiä, kun sitä vastoin nyt, kun maailman ruhtinas hallitsee, Seurakunnan koetteleminen tapahtuu olosuhteissa, jotka eivät ole suotuisat vanhurskaudelle, uskolle j.n.e. 

     Mutta tämä, kuten olemme nähneet, hyvitetään Jumalan luonnon kirkkauden ja kunnian palkinnolla, joka tarjotaan Seurakunnalle iankaikkisen elämän lahjan yhteydessä.

     Tulee kuitenkin muistaa, ettei kuoleminen pääty suurempaan tuskaan tai vaivaan kuollessa, vaan kuolemaan – elämän sammumiseen, mikä juuri on synnin palkka. Kärsiminen on ainoastaan sen yhteydessä oleva tilapäinen asia, ja monta kohtaa rangaistus ilman kärsimyksiä tai ainoastaan vähiä kärsimyksiä tuottaen. Täytyy muistaa, että kun Aadam menetti elämän, niin hän menetti sen ainaiseksi, eikä kukaan hänen jälkeläisistään ole kyennyt sovittamaan hänen rikostaan eikä voittamaan kadotettua perintöä milloinkaan. 

     Koko suku on joko kuollut tai kuolemaisillansa. Ja jos he eivät voineet sovittaa rikostaan ennen kuolemaansa, niin varmaankaan he eivät voineet tehdä sitä kuolleina – kun heillä ei ole olemassaoloa. Synnin palkka ei ollut kuolema sellaisin eduin ja oikeuksin, että sen jälkeen saisi palata elämään. Lausutussa rangaistustuomiossa ei ollut viittaustakaan vapautukseen. (I Moos. 2: i7)

      Ennalleenasettaminen on sentähden Jumalan puolelta vapaan armon eli suosion osoitus. Ja niin pian kuin Aadam oli joutunut rangaistuksen alaiseksi, niin, silloin jo kun tuomio julistettiin, viitattiin Jumalan vapaaseen armoon, joka, kun se on toteutettu, todistaa täysin määrin hänen rakkautensa.

     Kuitenkin on lupaus edelleen varma; kaikki tulevat siunatuiksi, kun ennalleenasettamisen ja virvoituksen ajat koittavat. (Ap. T. 3: i9) Sitä paitsi, koska siunaus merkitsee suosiota, ja koska Jumalan suosio otettiin synnin seurauksesta pois, ja kirous tuli sijalle, niin merkitsi tämä tulevan siunauksen lupaus kirouksen poisottamista ja näinollen hänen suosionsa palaamista. Tämä merkitsi samalla sitä, että joko Jumala luopuisi vaatimuksistaan muuttaisi päätöksensä ja vapauttaisi syyllisen suvun tai myös sitä, että hänellä oli suunnitelma, jonka kautta suku voitaisiin lunastaa, siten että toinen kärsisi ihmisen rangaistuksen.

     Jumala ei jättänyt Aabrahamia epäilykseen suunnitelmansa suhteen, vaan osoitti muutamien esikuvallis ten uhrien kautta, joita niiden, jotka lähestyivät Jumalaa, täytyi uhrata, ettei hän voinut antaa perään eikä myöskään tehnyt sitä, eikä antanut syntiä anteeksi sekä että ainoa tapa ranaistuksen poistamiseksi ja lakkauttamiseksi oli riittävän suuren uhrin uhraaminen, mikä kykenisi vastaamaan rangaistusta. 

     Tämä esitettiin Aabrahamille paljon merkitsevässä esikuvassa: Aabrahamin pojan, johon luvattu siunaus keskittyi, täytyi ensin tulla uhriksi, ennenkuin hän voi siunata, ja Aabraham sai hänet takaisin kuolemasta vertauskuvana tästä. (Hebr. i i: i9)

Abraham and Isaac

     Hän olisi voinut ajatella näin: Jos Jumala kerran on muuttanut päätöksensä, niin minkätähden hän ei voisi muuttaa sitä jälleen? Jos hän luopuu kuoleman kirouksesta, niin eikö hän voisi jälleen katua luvattua suosiota ja siunausta? Mutta Jumala ei jätä meitä mihinkään sellaiseen epävarmuuteen. 

     Hän takaa meille täydelleen sekä vanhurskautensa että muuttumattomuutensa. Hän ei voinut vapauttaa syyllisiä, vaikka hän rakastikin heitä niin suuresti, ettei hän »säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi [kuolemaan] meidän kaikkien edestämme».

     Jeesus pani siten vastaavan, täysin riittävän hinnan kaikkien ihmisten puolest oikeuden käsiin – sovellutettavaksi »aikanaan», ja hänellä, joka siten osti kaikki, on täysi valta elioikeus ennalleenasettaa kaikki, jotka tulevat Jumalan luokse hänen kauttansa.

»Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskaudeen teko koituu kaikille ihmisille vanhurskauttamiseksi, joka tuottaa elämän; sillä niinkuin tuon yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta ne monet ovat joutuneet syntisten asemaan, niin myöskin tuon yhden kuuliaisuuden kautta ne monet joutuvat vanhurskasten asemaan.» (Room. 5: i8, i9) 

     Ajatus on selvä: Kaikille niille, jotka Aadamin synnin tähden tulivat osallisiksi kuolemantuomiosta, tarjoaa Herra Jeesus elämän oikeudet, hän, joka kuoli heidän puolestaan ja joka tuli Aadamin sijaiseksi eli edustajaksi loukatun lain edessä ja joka siten »antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä». Hän kuoli, »vanhurskas vääräin edestä, johdattaakseen meidät Jumalan tykö». (I Piet. 3: i8)

     Kuitenkaan ei tule milloinkaan jättää huomioonottamatta sitä, että kaikki Jumalan järjestystoimenpiteet sukumme hyväksi tunnustavat ihmisen tahdon tekijäksi Jumalaln suosiolahjojen saamisen takeena, joita niin runsaasti on varattu. Muutamat ovat laiminlyöneet tämän piirteen tutkiessaan äsken mainittua raamatunkohtaa. Room. 5: i8, i9. 

     Apostolin esitys on kuitenkin se, että samoinkuin kiroustuomio ulottui koko Aadamin sukuun, niin on myöskin Herramme Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuden kautta Isän suunnitelmaa kohtaan, kun hän uhrautui meidän edestämme, vapaa lahja ulotettu kaikille – anteeksiantamuksen lahja, joka vanhurskauttaa sen vastaanottajan eli muodostaa perustuksen hänen iankaikkiselle elämälleen. 

     Ja »niinkuin tuon yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta ne monet ovat joutuneet syntisten asemaan, niin myöskin tuon yhden kuuliaisuuden kautta ne monet joutuvat [vastaisuudessa eivätkä joutuneet ennen] vanhurskasten asemaan». 

     Jos lunastus itsessään ilman meidän vastaanottamistamme tekisi meidät vanhurskaiksi, niin olisi sanottu: Yhden kuuliaisuuden kautta ne monet joutuivat vanhurskasten asemaan.

"He is risen."

     Koska hänen puolestaan olisi ollut väärin vapauttaa meidät lausutusta rangaistuksesta, ennenkuin siitä oli annettu täysi hyvitys, niin hän antaa medän tässä myös käsittää, että olisi väärin, jos hän kieltäisi ennalleenasettamisemme, koska hänen oman järjestystoimenpiteensä mukaan meidän rangaistuksemme on puolestamme maksettu. 

     Sama järkähtämätön oikeus, joka kerran tuomitsi ihmisen kuolemaan, takaa kaikkien niiden vapauttamisen, jotka anovat elämää Kristuksen kautta tunnustaen syntinsä. 

»Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.» -- Room. 8:33,34.

»Jumalan Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin» -- joka »on meidän [Seurakunnan] syntiemme sovitus [täysi hyvitys]; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.» (Joh. i:29; i Joh. 2:2)

     Koska kuolema on synnin rangaistus eli palkka, täytyy synnin poistuttua, sen palkan aikanaan lakata. Jokainen muu ajatus olisi sekä tyhmä että väärä. Se seikka, ettei ennalleenasettamista aadamilaisesta perikadosta ole pantu täytäntöön, vaikka Jeesuksen kuolemasta onkin kulunut lähes kaksituhatta vuotta, todistaa yhtä vähän ennalleenasettamista vastaan kuin se, että neljätuhatta vuotta ennen hänen kuolemaansa todista sitä vastaan, ettei Jumala olisi tehnyt lunastussuunnitelmaa ennen maailman perustamista.

      Sekä kaksituhatta vuotta jälkeen Kristuksen kuoleman että neljätuhatta vuotta sitä ennen olivat määrättyjä aikoja työn muita osia varten, valmistuksia »aikoja varten, jolloin kaikki asetetaan kohdalleen (ennalleen)».

Each for himself will have a full chance to prove, by obedience or disobedience, his worthiness or unworthiness of life everlasting.

     Tämän maailman jumala on sokaissut muutamat osaksi ja toiset kokonaan, ja heidät täytyy ennalleenasettaa sokeudestaan samoinkuin kuolemasta, jotta he, kukin kohdastaan, saisivat täyden tilaisuuden tottelevaisuuden tai tottelemattomuuden kautta osoittaa arvollisuutensa tai arvottomuutensa iankaikkiseen elämään. Sen jälkeen ne, jotka osoittautuvat arvottomiksi elämään, kuolevat jälleen – toisen kuoleman – josta ei ole mitään lunastusta eikä siis mitään ylösnousemusta.

      Se kuolema, joka johtuu Aadamin synnistä, ja kaikki ne epätäydellisyydet, jotka seuraavat sitä, poistetaan lunastuksen perustuksella, joka on Jeesuksessa Kristuksessa; mutta se kuolema, joka on tulos yksityisestä, tahallisesta lankeemuksesta, on päättymätön. Sitä syntiä ei anneta milloinkaan anteeksi, ja sen rangaistus, toinen kuolema, on iankaikkinen – ei iankaikkinen kuoleminen, vaan iankaikkisesti kestävä kuolema – kuolema, jota ei katkaise ylösnousemus.

The redemption through Christ is to be as far-reaching as the sin of Adam.

      Ne, jotka pitävät kuolemaa elämisenä vaivassa, eivät ainoastaan jätä huomioonottamatta kuolema- ja elämä-sanojen merkitystä, jotka ovat toistensa vastakohtia, vaan joutuvat sitäpaitsi kahteen mahdottomuuteen. On mahdotonta ajatella, että Jumala olisi jatkanut Aadamin olemassaoloa vaivassa minkäänlaisen synnin tähden, jonka hän olisi voinut tehdä, ja varsinkaan sen verrattain pienen rikoksen tähden, joka oli kielletyn hedelmän syömisessä. 

     Ja jos Herramme Jeesus Kristus lunasti ihmissuvun, kuoli puolestamme, tuli lunastushinnaksemme, meni kuolemaan, jotta me sittä vapautuisimme, niin eikö ole selvää, että se kuolema, jonka hän kärsi väärien edestä, oli aivan samankaltainen kuin se, johon koko ihmiskunta on tuomittu. 

     Kärsiikö hän siis iankaikkisia vaivoja meidän syntiemme tähden? Ellei, niin yhtä varmaan kuin hän kuoli meidän synteimme tähden, ol meidän synteimme rangaistus kuolema eikä elämä millään tavalla tai missään olosuhteissa.

Onko Ennalleenasettaminen Mahdollinen?

     Muutamat ovat ajatelleet, että jos tuhannet miljoonat kuolleet herätettäisiin, niin ei maan päällä olisi heille tilaa, ja jos heille olisikin tilaa, niin ei maa kykenisi ravitsemaan niin suurta väen paljoutta. Vieläpä muutamat väittävät, että maa on yhtenä ainoana hautausmaana, ja jos kaikki kuolleet herätettäisiin, niin he tallaisivat toinen toisiaan tilan puutteen tähden.

     Olkaamme jälleen runsaskätisiä ja laskekaamme kolme sukupolvea kutakin vuosisataa kohti eli sukupolven keski-iäksi kolmekymmentäkolme vuotta, vaikka i Moos. 5:nnen mukaan olikin ainoastaan yksitoista sukupolvea Aadamista vedenpaisumukseen, mikä aika oli tuhat kuusisataa viisikymmentäkuusi vuotta eli noim sata viisikymmentä vuotta kutakin sukupolvea kohti.

      Katsokaamme nyt: kuusituhatta vuotta on kuusikymmentä vuosisataa, kolme sukupolvea kutakin vuosisataa kohti tekisi sata kahdeksankymmentä sukupolvea Aadamista alkaen, ja kun lasketaan tuhat kuusisataa miljoonaa kutakin sukupolvea kohti, niin saadaan kaksisataa kahdeksankymmentä kahdeksan tuhatta miljoonaa (288,000,000000) sukumme kokonaistulokseksi aina luomisesta nykyaikaan asti tämän runsaan laskun mukaan, joka on luultavasti enemmän kuin kaksi kertaa todellista lukua suurempi.     

     Jos kunkin kuolleen peittämä pinta-ala on keskimäärin 0,7 neliömetriä, niin sopisi Suomeen, jos se kokon aisuudessaan olisi hautausmaana, viisisataa kolmekymmentä kolme tuhatta miljoonaa (533,000,000,000) ruumista eli melkein kaksikertaa niin paljon kuin meidän liioiteltu laskumme osoitti eläneen ihmisiä maan päällä.

^I ) Laskelman, joka alkutekstissä on sovitettu Ameriikan oloihin, on suomentaja sovittanut Suomen oloihin.

Ennalleenasettaminen Kehitystä Vastaan

     Muutamat väittänevät, että Raamatun oppi ihmisten ennalleenasettamisesta alkuperäiseen tilaan ei ole sopusoinnussa tieteen opin kanssa, joka näennäisillä syillä kiinnittää katseemme tämän yhdeksännentoista vuosisadan suurempaan valistukseen ja esittää tämän todistukseksi siitä, että alkuajan ihmisellä täytyi olla verrattain puutteellinen ymmärrys, minkä he väittävät olevan tuloksena kehityksestä. Tältä kannalta katsoen ei ennalleenasettaminen olisi ensinkään toivottavaa, ja se olisi aivan varmaan siunauksen vastakohta.

     Älkäämme päättäkö liian nopeasti, että täma viisaitten päätelmä on järkähtämätön, sillä jos meidän täytyisi hylätä apostolien opit synnin ja kuoleman alkuperästä ja ennalleenasettamisesta alkuperäiseen tilaan, niin meidän täytyisi hylätä heidän todistuksensa kokonaan, jos tahtoisimme olla rehellisiä, ja pitää jokaista heidän käsittelemäänsä ainetta sellaisena, joka ei voi olla hengen elähyttämä eikä siis minkään arvoinen tai mitään merkitsevä. Tarkastakaamme siis tosiasiain valossa tätä yhä yleisempää käsitystä ja katsokaamme kuinka syvä totuus siinä on.

     Aivot toimeenpanevat päivän suuret yritykset. Aivot ottavat hallitusohjakset haltuunsa, ja maan elementit ilma ja vesi, alistetaan kuuliaisuuteen. Ihminen saa käsiinsä kaikki luonnonvoimat, ja voittaa hitaasti, mutta varmasti sellaisen vallan luonnon voimien hallinnassa, että on selvää, että hän lopulta voi Alexander Selkirkin kanssa huudahtaa: ‘Minä olen kaiken sen valtias, minkä minun katseeni havaitsee’.»

      Meidän tulee muistaa, että  vaikkakin tieteellinen tutkimus on suositeltavaa, ja sen arvelut ansaitsevat harkitsemista, niin eivät sen lopputulokset ole suinkaan virheettömiä. Eikä ole ihmeellistä, että se on tuhansia kertoja todistanut omat oppinsa vääriksi, kun muistamme, että todellinen tiedemies on ainoastaan oppilas, joka monien epäsuotuisten olosuhteitten vallitessa ja taistellen melkein voittamattomia vaikeuksia vastaan koettaa oppia luonnon suuresta kirjasta ihmisen menneitä vaiheita ja hänen tulevaisuutensa tarkoitusta.

Geneva Bible

     Näiden molempien kirjojen, luonnon ja Raamatun, oikea tunteminen todistaa niiden sopusoinnun; mutta niinkauankuin meillä ei ole tällaista tietoa, täytyy Jumalan ilmestyksen saada etusija, ja sen täytyy olla Jumalan lasten keskuudessa sinä mittapuuna, jonka mukaan puutteellisten ihmisten kuviteltuja johtapäätöksiä arvostellan.

     Ehkä me huomaammekin, kun kaikki otetaan varteen , että keksinnöt ja mukavuudet, yleinen sivistys sekä tiedon lisääntyminen ja laajempi leviäminen eivät johdu aivojensuuremmasta kyvystä, vaan aivojen työskentelylle suotuisemmista olosuhteista. 

     Me kiellämme, että aivojen kyky olisi tänä aikana suurempi kuin edellisinäkään aikakausina, samalla kun me myönnämme kernaasti, että suotuisampien olosuhteitten vaikutuksesta on sen aivokyvyn käyttäminen, jonka ihmiset omistavat, yleisempi meidän aikanamme kuin minään edellisenä aikana, ja siitä johtuu, että se esiintyy paljon selvemmässä valossa. 

     Eikö ole totta, että ne, jotka tutkivat maalaustaidetta ja kuvanveistoa tänä »aivojen aikakautena», menevät takaisin menneisyyden suuriin mestareihin? Eikö tämä anna tunnustusta aivojen voimalle, suunnitelmien alkuperäisyydelle ja toimeenpanemisen taitavuudelle, jota kannattaa seurata? Eikö nykyinen »aivojen aikakausi» hanki rakennustaiteellisia aineksiaan suurimmaksi osaksi menneiden aikakausien alkupiirroksista? 

     Eikö ole totta, että tämän »aivojen aikakauden» puhujat ja ajattelijat tutkivat ja jäljittelevät niitä tapoja sekä päätelmiä, joita Plato, Aristoteles, Demostenes ja toiset menneisyydessä ovat käyttäneet? Eikö moni nykyajan julkinen puhuja toivoisi itselleen Demosteneen tai Apollon kaunopuheliaisuutta ja vielä enemmän Paavalin kykyä osata selvään todistaa.

     Ja mitä sanomme Mooseksesta, »jolle oli opetettu kaikkea egyptiläisten viisautta»? Ne lait, jotka hän antoi ovat olleet perustuksena kaikkien sivistyneitten kansojen laeille, ja ne tunnustetaan vielä ihmeellisen viisauden perikuviksi.

     Vanha tapa palsamoida kuolleita, karkaista kuparia ja valmistaa kimmoavaista lasia ja damaskolaista terästä on niitä asioita, joita kyettiin aikaansaamaan kaukaisessa muinaisuudessa, mutta joita aivot nykyaikana kaikista eduista huolimatta eivät kykene käsittämään tai jäljittelemään.

The amazing Great Pyramid

      Varmalla tavalla se opettaa totuuksia, joita meidän aikanamme ainoastaan lähimailleen voidaan saavuttaa ajanmukaisten tieteellisten koneitten avulla. Niin voimakkaat ja selvät ovat sen opetukset, että muutamat maailman etevimmät tähtien tutkijat ovat selittäneet empimättä sen olevan jumalallista alkuperää. Ja vaikka »aivojen aikakautemme» kehitysopin puolustajat myöntäisivätkin, että se on jumalallista rakennetta, sekä että siinä ilmenevä viisaus on yli-inhimillistä, niin heidän täytyy tunnustaa kuitenkin, että ihmiset ovat rakentaneet sen.

      Se seikka että joukolla ihmisiä oli kaukaisessa muinaisuudessa riittävästi järjen lahjoja suorittaakseen sellaisen jumalallisen rakennuksen, jonka ainoastaan hyvin harvat nykyään kykenisivät tekemään, vaikka heillä on valmis malli edessään, ja vaikka he ovat varustetut kaikilla nykyajan apuneuvoilla, todistaa että meidän »aivokautemme» kehittää enemmän itserak kautta kuin mitä olosuhteet ja tosiasiat antavat aihetta.

Pyramid Passages.

 
Pyramid Scientific Features.

     Me toivomme voivamme tehdä selvää tästä asiasta järkevällä ja Raamatun kanssa yhtäpitävällä tavalla. Ne keksinnöt ja havainnot, jotka osoittautuvat nyt niin arvokkaiksi, ja joilla todistetaan, että nykyaika on »aivojen aikakausi»; ovat enimmäkseen viimeisiltä ajoilta. Melkein kaikki ovat syntyneet viimeisten vuosisatojen kuluessa, ja tärkeimpien joukossa ovat ne, jotka kuuluvat viimeisiin vuosikymmeniin, esimerkiksi höyryn ja sähkö käyttäminen – sähköttämiseen, laiva- ja rautatieliikkeeseen, ja erilaisiin teollisuuslaitosten koneihin. 

     Jos nämä seikat todistavat lisääntynyttä aivojen kykyä, niin täytyy »aivojen aikakauden» olla vielä alussaan, ja järkevä lopputulos on silloin, että kuluva vuosisata saa todeta jokaisen ihmeen muodun jokapäiväiseksi ilmiöksi. Ja jos samassa määrin kehityttäisiin yhä edelleen, niin mihin se päättyisi?

Discoveries are often made by "accident."

     Emme myöskään puhu alentavasti tästä hyvin hyödyllisestä ja suuresti arvossapidetystä yleisöä palvelevasta luokasta, kun sanomme, että ainoastaan pieni osa heistä omistaa suuren ajatusten terävyyden. Monet maailman lahjakkaimmista miehistä ja syvimmistä ajattelijoista eivät ole koneiden keksijöitä. Muutamat keksijät ovat järkensä suhteen niin tylsiä, että kaikki ihmettelevät kuinka he ovat voineet tehdä keksintönsä. 

     Ne suuret voimat (sähkö, höyry j. n. e.), joita monet ihmiset vuosien kuluessa aika ajoittain ovat kehittäneet, sovelluttaneet käytäntöön ja paranteneet, keksittiin ylimalkaan nähtävästi ainoastaan sattuman kautta, käyttämättä suurta ajatuskykyä ja melkein ilman etsimistä.

Gutenberg Press

The invention of printing began the increase of knowledge.

Modern inventions indicate sharper perception and increased education, but NOT increased brain capacity.

     Koulut ja oppilaitokset eivät lisää ajatuskykyä, vaan tekevät ajatusten harjoittamisen yleisemmäksi ja auttavat siten kehittämään sitä kykyä, joka jo on olmassa. Kuta yleisemmäksi tieto tulee ja kuta tavallisemmaksi kirjat, sitä enemmän on niillä sukupolvilla, jotka omistavat niitä, eittämättömiä etuja edellisiin sukupolviin verrattuina, ei ainoastaan siinä, että entisajan yhtä ajattelijaa vastaa nyt tuhat ajattelijaa terästääkseen ja elähyttääkseen toinen toistaan uusilla aatteilla, vaan myöskin siinä, että kukin myöhemmässä sukupolvessa elävä omistaa entisten yhteisen kokemuksen omansa ohella.

      Sivistys ja kiitettävä kunnianhalu, joka seuraa sitä, yritteliäisyys ja halu herättää huomiota ja saada hyvä toimeentulo sekä jokapäiväisen sanomalehdistön luettelo ja kuvaus keksinnöistä ovat kiihoittaneet ja terästäneet ihmisten käsityskykyä ja ovat kannustaneet jokaista havaitsemaan tai keksimään, jos mahdollista, jotakin yhteiskunnan parhaaksi tai mukavuudeksi. 

     Tässä lausumme omana ajatuksenamme, että ajanmukaiset keksinnöt, katsottuna puhtaasti inhimilliseltä kannalta, eivät todista lisääntynyttä aivojen kykyä, vaan luonnollisista syistä terästynyttä käsityskykyä.     

"Many shall run
to and fro"

"Knowledge shall
be increased"

"A time of trouble such as never was"

     Hänen sanassaan ilmoitetun suunnitelman mukaan aikoi Jumala sallia synnin ja kurjuuden hallita ja sortaa maailmaa kuudentuhannen vuoden kuluessa ja seitsemäntenä vuosituhantena asettaa ennalleen kaikki ja hävittää pahan – tehdä sen seurauksineen tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka hän edeltäpäin määräsi suorittamaan tämän työn. 

     Kun siis nuo pahan vallan kuusituhatta vuotta alkoivat lähestyä loppuaan, niin Jumala antoi olosuhteitten suosia havainnon tekemistä sekä ilmestyksen että luonnon kirjan tutkimisessa samoin kuin koneellisten ja kemiallisten apuneuvojen valmistustakin ihmissuvan siunaamiseksi ja kohottamiseksi tuhatvuotiskautena, joka on juuri nyt alkamassa.

      Profeetallinen lausunto ilmoittaa tämän selvästi Jumalan suunnitelmaksi: 

»Mutta sinä, Daniel, kätke nämä sanat ja sulje tämä kirja sinetillä lopunaikaan asti; moni tulee [silloin] kulkemaan edestakaisin ja tieto [eikä kyky] lisääntyy», 

»ja jumalattomat eivät käsitä [Jumalan suunnitelmaa ja tapaa], mutta viisaat ymmärtävvät», 

»ja silloin tulee hädän aika, jonka kaltaista ei ole milloinkaan ollut aina siitä päivästä asti kuin ihmisiä rupesi olemaan, aina tähän aikaan asti». – Dan. i2:4, i0, i, engl. käänn.    

     Edelleen Jumala näki ja on edeltäpäin sanonut, mitä maailm ei vielä käsitä, että hänen kalleimmat siunauksensa aiheuttaisivat ja synnyttäisivät enemmän pahaa, jos ne annettaisiin niille, joiden sydän ei ole sopusoinnussa maailmankaikkeuden vanhurskaiden lakien kanssa.

     Lopuksi saadaan nähdä, että Jumalan nykyään sallima siunauksen lisäys on käytännöllinen opetus tämän kysymyksen suhteen, mikä opetus voi olla esimerkki tästä periaatteesta koko iankaikkisuudessa – sekä enkeleille että ennalleenasetetuille ihmisille. Siihen, miten tämä on mahdollista, tahdomme ainoastaan viitata:

The poor are poorer.

     Ja jos otetaan huomioon ihmisten erilainen yksilöllinen lahjakkaisuus, niin nähdään, että kun se vilkkaus ja kohoaminen, jonka työtäsäästävien koneiden valmistaminen on aikaansaanut, on mennyt ohi, niin täytyy näiden keksimisestä olla se tulos, että rikkaat tulevat yhä rikkaammiksi ja köyhät yhä köyhemmiksi. Pyrkimys kulkee selvästi yksinomistukseen ja itsekoroitukseen, mikä asettaa edut niiden käsiin, joiden lahjakkaisuus ja luonnolliset edut jo ovat suotuisammat.

"Day of Preparation"

     Jos työtäsäästävien koneitten ja ajanmukaisten apuneuvojen edut tasattaisiin ihmisten kesken, niin seuraisi ennen pitkää suuri työajan lyhennys ja vapaa-ajan enennys. Laiskuss on erittäin vahingollinen asia langenneille olennoille. Ellei olisi ollut välttämätöntä tehdä työtä otsansa hiessä, niin olisi sukumme turmelus ollut paljon nopeampi kuin mitä se nyt on ollut. Laiskuus on paheen äiti, ja henkinen, siveellinen sekä ruumiillinen alennus seuraa varmasti sitä. 

     Tässä näemme Jumalan viisauden ja hyvyyden hänen pidättäessään näitä siunauksia, kunnes tuli oikea aika niiden toimeenpanemiseksi valmistuksena tuhatvuotisvaltakunnan siunauksille. Jumalan valtakunnan yliluonnollisen hallituksen tarkastuksen alaisina ei ainoastaan jaeta kaikkia siunauksia tasan kaikkien ihmisten kesken, vaan sama yliliuonnollinen hallitus järjestää ja johtaa myöskin joutoajan, joten tulos siittä on hyveen kehitys ja ylöspäin kohoaminen henkisessä siveellisessä ja ruumiillisessa suhteessa.

      Nykyisten keksintöjen ja muitten siunausten moninkertaistuminen, mikä johtuu enenevästä valistuksesta, saa tapahtua tänä »valmistuksen päivänä» niin luonnollisella tavalla, että ihmiset imartelevat itseään sillä, että se johtuu »aivojen aikakaudesta», mutta sen annetaan samalla kehittyä niin laajakantoisesti sellaisella tavalla, että nämä viisaat ihmiset tuntevat epäilemättä itsensä hyvin pettyneiksi. Juuri näitten siunauksien lisääntymisestä johtuu maailmalle sellainen hädän aika, jonka  kaltaista ei ole ennen ollut koko sinä aikana kuin ihmisiä on ollut olemassa.

     Samalla kun ihmissuku enenee nopeasti, vähenee siten vastaavassa määrässä ihmisen työn tarpeellisuus, ja viisailla on »aivojen aikakautena» pulmallinen kysymys edessään. Kuinka he voivat pitää huolta tämän suuren ja nopeasti kasvavan luokan työstä ja toimeentulosta, minkä luokan palvelusta ei enää tarvita, koska koneet toimittavat suurimmaksi osaksi sen, mutta jonka tarpeet ja toivomukset eivät tiedä mitään rajoja. Näiden viisaiden täytyy myöntää lopulta, että tämän kysymyksen ratkaiseminen on heidän kykynsä yläpuolella.

     Ihmiset eivät voi käyttää hyväkseen täyttä vapautta ilman vahinkoa ja vaaraa ennenkuin tuhatvuotiskauden hallitus on jälleen kirjoittanut Jumalan lain ennalleenasetettuun ihmissydämeen.

 »Vaikene, ole hiljaa!» Kun Rauhan Ruhtinas »nousee» vallassaan, on suuri rauha seurauksena. Silloin taipuvat raivoavat ja taistelevat voimat »Jehovan voidellun» valtaan. »Herran kunnia on ilmestyvä, ja kaikki liha saa sen samassa nähdä», ja täten alkaneena Kristus-henkilön hallituskautena »pitää kaikkien kansojen maan päällä siunatuiksi tuleman».

     Kiitos olkoon Jumalan, että hän tiedon yleisesti lisääntyessä on järjestänyt niin, ettei hänen lastensa tarvitse olla hedelmättömät Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa ja hänen suunnitelmiensa käsittämisessä. Ja hänen sanansa ja suunnitelmiensa tietämisen kautta me kykenemme huomaamaan ihmisten tyhjät keksinnöt ja mielettömät perimätiedot, jotka ovat ristiriidassa Jumalan sanan kanssa ja vastustavat niitä.     

     Raamattu opetta kaikkea tätä selvään alusta loppuun asti, ja se on täydellinen vastakohta kehitysopille tai paremmin sanoen, sellaiset »tiedon (tieteen) nimellä kulkevat valhetiedot» ovat mitä räikeimmässä ja sovittamattomimmassa ristiriidassa Jumalan sanan kanssa.